Kiitollisuus: 5 tutkittua harjoitusta hyvinvointisi parantamiseksi

”Ole kiitollinen, niin kaikki järjestyy.” Tällainen neuvo, jota jaetaan usein sosiaalisessa mediassa, osaa ärsyttää. Silti yksinkertaistavan kehotuksen takana kiitollisuuden psykologisella tutkimuksella on vankka tieteellinen pohja. Robert Emmons, Kalifornian yliopiston tutkija ja kiitollisuustutkimuksen uranuurtaja, on omistanut kaksikymmentä vuotta sen vaikutusten tutkimiseen. Hänen johtopäätöksensä ovat yksiselitteiset: kiitollisuuden säännöllinen harjoittaminen muuttaa mitattavasti psyykkistä hyvinvointia, unen laatua, ihmissuhteita ja jopa joitakin stressin biologisia merkkiaineita.

Seuraavassa artikkelissa käsittelen itsetuntoa ja sitä, miten katsomme itseämme. Jos tunnistat itsesi tästä aiheesta, olen suunnitellut itsetuntotestin, jonka avulla voit arvioida itsetuntosi tasoa ja sen tukipilareita. Testin mukana tulee opas, joka vie pohdinnan tulosten yli. Olen kirjoittanut aiheesta myös kirjan, Your Thoughts Don't Have to Run Your Life, jos haluat syventyä asiaan. Testi ja kirja ovat toistaiseksi saatavilla vain englanniksi (kirjan nimi on ranskaksi).

Mutta varoitus: kiitollisuus ei ole taikaa. Se ei pyyhi pois kärsimystä, ei paranna vaikeaa masennusta eikä korvaa terapeuttista tukea silloin, kun sitä tarvitaan. KKT-praktikkona käytän sitä täydentävänä työkaluna, tarkasti ja harkiten. Tämä artikkeli tarjoaa viisi tutkimuksen vahvistamaa harjoitusta tarkkoine ohjeineen, vaikutusmekanismeineen ja rajoineen.

Kiitollisuus: mistä tarkalleen puhumme?

Tieteellinen määritelmä

Psykologiassa kiitollisuus määritellään ”myönteiseksi tunteeksi, jota koetaan, kun tunnistetaan saavutetun suotuisan lopputuloksen johtuvan ulkopuolisen toimijan teosta” (Emmons & McCullough, 2003). Määritelmä korostaa kahta puolta:

Tunnistaminen: elämän myönteisten asioiden tietoinen havaitseminen

Attribuutio: sen tunnustaminen, että nämä asiat johtuvat osittain ulkoisista lähteistä (muut ihmiset, olosuhteet, sattuma)

Kiitollisuus erottuu näin pelkästä tyytyväisyydestä (joka ei vaadi attribuutiota) ja optimismista (joka kohdistuu tulevaisuuteen, kun taas kiitollisuus kohdistuu nykyhetkeen ja menneeseen).

Kiitollisuus positiivisen psykologian kehyksessä

Martin Seligman, positiivisen psykologian perustaja, on tunnistanut kiitollisuuden yhdeksi 24 universaalista luonteenvahvuudesta. PERMA-mallissaan (Positive emotions, Engagement, Relationships, Meaning, Achievement) kiitollisuus vaikuttaa useaan ulottuvuuteen: se vahvistaa myönteisiä tunteita, lujittaa ihmissuhteita ja ravitsee merkityksellisyyden tunnetta.

Seligman oli ensimmäisiä, jotka testasivat kiitollisuutta kokeellisesti. Hänen ”kiitollisuusvierailu”-harjoituksensa (käsittelemme sitä tarkemmin myöhemmin) on yksi tutkituimmista ja tehokkaimmista positiivisen psykologian interventioista.

Kiitollisuuden neurobiologia

Aivokuvantamistutkimukset ovat paljastaneet, että kiitollisuuden harjoittaminen aktivoi tiettyjä aivoalueita:

• Mediaalinen prefrontaalinen aivokuori, joka osallistuu päätöksentekoon ja tunteiden säätelyyn
• Tumake accumbens, palkitsemisen ja mielihyvän keskus
• Hypotalamus, joka säätelee stressiä HPA-akselin (hypotalamus–aivolisäke–lisämunuainen) kautta

Kinin ym. (2016) tutkimus osoitti, että kolme kuukautta kiitollisuutta harjoittaneilla oli lisääntynyt mediaalisen prefrontaalisen aivokuoren aktiivisuus myös ilman palkitsevaa ärsykettä. Aivot kehittävät eräänlaisen ”kiitollisuusharhan”: ne tulevat vähitellen tarkkaavaisemmiksi ympäristön myönteisille asioille.

Kiitollisuuden todistetut hyödyt

Psyykkiseen hyvinvointiin

Emmonsin ja McCulloughin (2003) perustava tutkimus jakoi 201 osallistujaa kolmeen ryhmään. Kymmenen viikon ajan ensimmäinen ryhmä kirjasi viisi asiaa, joista oli kiitollinen, toinen viisi arjen harmia ja kolmas viisi neutraalia tapahtumaa. Tulokset:

• ”Kiitollisuus”-ryhmä raportoi 25 prosenttia enemmän hyvinvointia kuin ”harmi”-ryhmä
• ”Kiitollisuus”-ryhmän osallistujat harrastivat 1,5 tuntia enemmän liikuntaa viikossa
• He kävivät harvemmin lääkärissä

Nämä tulokset on toistettu lukuisissa myöhemmissä tutkimuksissa moninaisilla väestöryhmillä: opiskelijoilla, ikääntyneillä, pitkäaikaissairailla ja sotaveteraaneilla.

Uneen

Wood ym. (2009) osoittivat, että kiitollisuus parantaa unen laatua kahden mekanismin kautta: se vähentää kielteisiä unta edeltäviä ajatuksia (märehtiminen, huolet) ja lisää myönteisiä unta edeltäviä ajatuksia. Osallistujat, jotka pitivät kiitollisuuspäiväkirjaa ennen nukkumaanmenoa, nukahtivat nopeammin ja nukkuivat pidempään.

Kliinisessä työssäni suosittelen tätä harjoitusta psykofysiologisesta unettomuudesta kärsiville potilailleni. Claire*, 45-vuotias, kertoi minulle: ”Vietin iltani märehtien päivän ongelmia. Siitä asti kun olen kirjoittanut kolme myönteistä asiaa ennen nukkumaanmenoa, aivoni siirtyvät ’myönteisen yhteenvedon’ tilaan ’kielteisen yhteenvedon’ sijaan.”

Ihmissuhteisiin

Algoe, Haidt ja Gable (2008) osoittivat, että kiitollisuuden ilmaiseminen vahvistaa sosiaalisia siteitä aktivoimalla ”liittymisjärjestelmän”: kiittävä ihminen kokee olevansa enemmän yhteydessä, ja kiitetty ihminen kokee olevansa arvostetumpi ja motivoituneempi ylläpitämään suhdetta.

Paraterapiassa kiitollisuuden ilmaiseminen kumppanien välillä on yksi luotettavimmista suhdetyytyväisyyden ennustajista (Gordon ym., 2012). Tämä ei yllätä KKT:ssa: kiitollisuuden ilmaiseminen tarkoittaa toisen toivottujen käyttäytymisten myönteistä vahvistamista, mikä lisää niiden toistumisen todennäköisyyttä.

Fyysiseen terveyteen

Vaikutukset eivät rajoitu psyykkiseen. Mills ym. (2015) osoittivat, että kiitollisuus vähensi tulehduksen biomarkkereita sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Muissa tutkimuksissa on dokumentoitu kortisolin (stressihormonin) väheneminen, sydämen sykevaihtelun paraneminen ja immuunijärjestelmän vahvistuminen.

5 tutkimuksen vahvistamaa kiitollisuusharjoitusta

Harjoitus 1: kiitollisuuspäiväkirja (Emmons)

Ohje: Kirjaa joka ilta kolme tai viisi asiaa, joista olet kiitollinen. Ole tarkka ja konkreettinen. Suositeltu tiheys: Kolme kertaa viikossa (ei päivittäin; syyn näemme rajoitusten kohdalla). Miten teet sen hyvin:

Vältä epämääräisiä muotoiluja kuten ”olen kiitollinen perheestäni”. Suosi täsmällisiä: ”Olen kiitollinen siitä, että tyttäreni halasi minua spontaanisti tänä aamuna lähtiessään kouluun.” Täsmällisyys pakottaa aivot elämään hetken uudelleen, mikä aktivoi myönteiset tunnepiirit.

KKT-versio: kiitollisuuden kognitiivinen taulukko:

Tämä versio yhdistää kognitiivisen uudelleenjäsentämisen kiitollisuuteen: se ei tyydy kirjaamaan myönteistä, vaan tunnistaa sen vaikutuksen uskomuksiin.

Mitä tutkimus sanoo: Emmons ja McCullough (2003) osoittivat, että kolme kertaa viikossa on optimaalinen tiheys. Päivittäin tehtynä harjoitus menettää tehoaan hedonisen sopeutumisen vuoksi (aivot tottuvat, ja harjoituksesta tulee mekaaninen).

Harjoitus 2: kiitollisuuskirje (Seligman)

Ohje: Kirjoita yksityiskohtainen kirje ihmiselle, jolla on ollut merkittävä myönteinen vaikutus elämääsi ja jota et ole koskaan kiittänyt kunnolla. Sitten, jos mahdollista, mene lukemaan se hänelle henkilökohtaisesti. Miten teet sen hyvin:

Valitse tietty ihminen (opettaja, ystävä, vanhempi, mentori, työkaveri)

Kuvaile tarkasti, mitä hän on tehnyt puolestasi

Selitä, minkä vaikutuksen se on tehnyt elämääsi

Ilmaise kiitollisuutesi omin sanoin, kaunopuheisuutta tavoittelematta

Jos mahdollista, sovi tapaaminen, jossa luet kirjeen ääneen

Mitä tutkimus sanoo: Seligman ym. (2005) osoittivat, että tämä harjoitus tuotti suurimman onnellisuuden lisäyksen kaikista testatuista positiivisen psykologian interventioista, ja vaikutukset olivat mitattavissa vielä kuukauden kuluttua. Kirjeen lukeminen henkilökohtaisesti vahvistaa vaikutusta merkittävästi verrattuna pelkkään lähettämiseen. Työssäni: Ehdotin tätä harjoitusta Paulille*, 52-vuotiaalle, joka oli terapiassa keskivaikean masennuksen vuoksi. Hän kirjoitti entiselle koripallovalmentajalleen, joka oli kannustanut häntä nuoruuden vaikean jakson aikana. ”En pystynyt lukemaan kirjettä loppuun”, hän kertoi minulle jälkeenpäin. ”Itkimme molemmat. Mutta se oli ensimmäinen kerta moneen kuukauteen, kun tunsin jotain todella myönteistä.” Tämä harjoitus on erityisen tehokas lievässä tai keskivaikeassa masennuksessa, koska se aktivoi uudelleen myönteisiä sosiaalisia yhteyksiä, jotka masennus saa unohtumaan.

Harjoitus 3: kiitollisuusmeditaatio (mindfulness-pohjainen)

Ohje: Istu mukavasti, sulje silmät ja kohdista 10 minuutin ajan huomiosi elämäsi asioihin, joista olet kiitollinen. Ohjattu eteneminen: Minuutit 1–3: keho ja terveys. Kiinnitä huomio hengitykseesi. Kiitä kehoasi siitä, mitä se mahdollistaa sinulle tänään. Sen ei tarvitse olla ”täydellinen”: kiitä sitä siitä, mikä toimii. Minuutit 4–6: ihmissuhteet. Ajattele ihmistä, joka on auttanut sinua, tukenut sinua tai vain saanut sinut hymyilemään äskettäin. Visualisoi hänen kasvonsa. Tunne tämän yhteyden lämpö. Minuutit 7–9: olosuhteet. Ajattele jotakin ympäristösi puolta, jota pidät usein itsestäänselvyytenä: kattoa pään päällä, puhdasta juomavettä, turvallisuutta, mahdollisuutta saada hoitoa. Tiedosta, mitä se merkitsee. Minuutti 10: avautuminen. Laajenna tämä kiitollisuuden tunne koko tulevaan päivääsi. Millä aikomuksella haluat lähestyä seuraavia tunteja? Mitä tutkimus sanoo: Kiitollisuusmeditaatiota koskevat tutkimukset osoittavat koetun stressin merkittävää vähenemistä ja tunteiden säätelyn paranemista (Kyeong ym., 2017). Tietoisuustaitojen ja kiitollisuuden yhdistelmä aktivoi samanaikaisesti tarkkaavuuden verkostot ja palkitsemispiirit.

Harjoitus 4: kiitollisuuspurkki

Ohje: Aseta purkki tai rasia näkyvälle paikalle kotonasi. Kirjoita joka päivä (tai useita kertoja viikossa) kiitollisuuden hetki pienelle paperilapulle ja pudota se purkkiin. Kuukauden lopussa tai vaikeana aikana lue kertyneet paperit uudelleen. Miksi se toimii:

Harjoitus vaikuttaa KKT:ssa usealla tasolla:

• Visuaalinen ankkuri: Näkyvä purkki muistuttaa harjoituksesta (erotteleva ärsyke käyttäytymisterapian kielellä)
• Konkretisoituminen: Paperin kirjoittaminen ja fyysinen pudottaminen sitoo kehon mukaan, mikä vahvistaa muistijälkeä
• Näkyvä kertyminen: Purkin täyttymisen seuraaminen luo konkreettisen tunteen ”myönteisestä pääomasta”
• Voimavara kriisiaikoina: Papereiden uudelleenlukeminen vaikeana aikana on kognitiivisen uudelleenjäsentämisen muoto: ”Elämässäni on myös myönteisiä asioita, vaikka en juuri nyt näe niitä”

Perheversio: Jokainen perheenjäsen pudottaa lapun. Sunnuntai-iltana luetaan yhdessä. Harjoitus vahvistaa perheen yhteenkuuluvuutta ja opettaa lapsille kiitollisuutta konkreettisella ja leikkisällä tavalla. Työssäni: Sophie*, 39-vuotias kahden lapsen äiti, oli käyttänyt perhepurkkia kolme kuukautta, kun hän sanoi minulle: ”7-vuotias poikani kirjoitti toissapäivänä: ’Kiitos, että äiti nauroi tänä iltana.’ Tajusin, että lapseni seuraavat mielialaani paljon enemmän kuin luulin. Purkki sai minut tietoiseksi siitä, miten tunnetilani vaikuttavat heihin.”

Harjoitus 5: kognitiivinen uudelleenkehystys kiitollisuuden avulla (KKT)

Ohje: Kun kohtaat kielteisen tai stressaavan tilanteen, etsi tietoisesti jokin asia, josta voisit olla kiitollinen tässä tilanteessa kieltämättä kielteistä. Huomio: Tämä harjoitus EI ole väkinäistä ”positiivista ajattelua”. Kyse ei ole itsensä vakuuttamisesta, että ”kaikki on hyvin”, kun ei ole. Kyse on kyvyn kehittämisestä havaita samassa tilanteessa samanaikaisesti sekä kielteinen että myönteinen. Esimerkkejä: KKT-mekanismi: Tämä harjoitus on kognitiivisen uudelleenjäsentämisen muoto. KKT:ssa tiedämme, että masennukseen ja ahdistukseen liittyy kielteisiä tarkkaavuuden vinoumia: aivot suodattavat tietoa niin, että vain kielteinen jää jäljelle. Kiitollisuus toimii ”tarkkaavuuden tasapainottajana”: se kouluttaa aivoja havaitsemaan koko kuvan, ei vain sen tummia kohtia. Mitä tutkimus sanoo: Watkins ym. (2008) osoittivat, että kiitollisuuden avulla tehty uudelleenkehystys vähensi merkittävästi kielteisiä pakkomuistoja. Osallistujat, jotka tekivät tätä harjoitusta stressaavan tapahtuman jälkeen, raportoivat vähemmän märehtimistä ja nopeampaa tunteellista palautumista.

Kiitollisuuden rajat: mitä on hyvä tietää

Kiitollisuus ei paranna vaikeaa masennusta

Kiitollisuutta koskevat tutkimukset osoittavat myönteisiä vaikutuksia ei-kliinisen väestön hyvinvointiin sekä henkilöihin, joilla on lieviä tai keskivaikeita masennusoireita. Mutta vaikeassa masennuksessa (vaikea masennusjakso) kiitollisuus yksin ei riitä ja voi olla jopa haitallista.

Vaikeasti masentuneelle sanominen ”Yritä olla kiitollinen” vastaa sanomista ”Yritä nähdä asiat myönteisesti”, mikä on juuri se, minkä masennus estää. Kyvyttömyys tuntea kiitollisuutta voi silloin muuttua lisäsyyllisyyden lähteeksi: ”En pysty edes arvostamaan sitä, mitä minulla on. Olen todella toivoton tapaus.” Käsittelen tätä tarkemmin kirjassa Vaincre l'anxiété et le stress.

Näissä tilanteissa ensisijaista on edelleen sopiva hoito: jäsennelty KKT, mahdollisesti lääkehoito, ja kiitollisuutta voi ottaa mukaan vähitellen, pieninä annoksina, kun potilaan tila sen sallii.

Myrkyllisen positiivisuuden riski

Kiitollisuudesta voi tulla haitallista, kun sitä käytetään oikeutettujen tunteiden mitätöimiseen:

• ”Sinun pitäisi olla kiitollinen siitä, että sinulla on työ” (sanottuna työuupumuksesta kärsivälle)
• ”Ajattele niitä, joilla ei ole mitään” (sanottuna menetystä kokevalle)
• ”Ole positiivinen, elämä on kaunista” (sanottuna kärsivälle)

Nämä kehotukset muuttavat kiitollisuuden tunteiden tukahduttamisen välineeksi. Todellinen kiitollisuus ei sulje pois kielteisiä tunteita: se elää niiden rinnalla. Voi olla kiitollinen siitä, että on katto pään päällä, ja silti olla oikeutettu olemaan surullinen, vihainen tai ahdistunut.

Hedoninen sopeutuminen

Aivot tottuvat kaikkeen, myös kiitollisuusharjoituksiin. Emmons itse on havainnut, että päivittäinen harjoittelu menettää tehoaan muutaman viikon jälkeen. Siksi tutkijat suosittelevat:

• Harjoitusten vaihtelua (vuorottele päiväkirjaa, meditaatiota, kirjettä ja uudelleenkehystystä)
• Harjoittelua kolme kertaa viikossa päivittäisen sijaan
• Syvyyden hakemista määrän sijaan (parempi yksi aidosti koettu asia kuin viisi koneellisesti kirjattua)
• Taukojen pitämistä (viikko ilman harjoittelua voi ”ladata” vaikutuksen uudelleen)

Eriarvoisuus kiitollisuuden edessä

On esitetty oikeutettua kritiikkiä siitä, että kiitollisuutta on helpompi harjoittaa, kun elinolosuhteet ovat suotuisat. On helpompaa olla kiitollinen, kun on vakaa asunto, työpaikka, terveys ja ihmissuhteita. Kiitollisuuden vaatiminen ihmiseltä, joka elää suuressa epävarmuudessa tai väkivaltaisessa tilanteessa, voi tuntua hänen todellisuudestaan irralliselta.

Tutkimus tunnustaa tämän rajan. Tuoreimmat tutkimukset korostavat, että kiitollisuusharjoitukset täydentävät hyvinvointia, eivät korvaa ihmisarvoisen elämän edellyttämiä aineellisia ja sosiaalisia olosuhteita.

Miten kiitollisuus liitetään KKT-työhön

Kiitollisuus kognitiivisen uudelleenjäsentämisen työkaluna

KKT:ssa kiitollisuus ei ole itsetarkoitus vaan kognitiivisen uudelleenjäsentämisen vipuvarsi. Se auttaa tasapainottamaan ahdistukselle ja masennukselle tyypillisiä kielteisiä tarkkaavuuden vinoumia.

Yhdennetty 8 viikon ohjelma: Viikot 1–2: Kiitollisuuspäiväkirja (3 asiaa, 3 kertaa viikossa). Tavoitteena on kouluttaa tarkkaavuutta myönteisiin asioihin. Viikot 3–4: Kognitiivisen uudelleenkehystyksen lisääminen kiitollisuuden avulla. Kun kielteinen automaattinen ajatus ilmaantuu, etsi samasta tilanteesta kiitollisuuden aihe. Viikot 5–6: Kiitollisuuskirje. Valitse yksi ihminen, kirjoita ja mahdollisuuksien mukaan lue kirje henkilökohtaisesti. Viikot 7–8: Kiitollisuusmeditaatio (10 minuuttia, 3 kertaa viikossa) ja suosikkiharjoitusten vakiinnuttaminen.

Edistymisen mittaaminen

KKT:ssa pidämme mittaamisesta. Tässä on yksinkertaisia mittareita harjoittelusi vaikutuksen seuraamiseen:

• Elämäntyytyväisyysasteikko (SWLS): Täytä se ennen aloittamista ja 8 viikon jälkeen
• Päivittäinen mielialapäiväkirja: Kirjaa mielialasi joka ilta asteikolla 0–10
• Subjektiivinen unen laatu: Arvioi unesi laatu asteikolla 0–10
• Kielteisten automaattisten ajatusten määrä: Pidätkö niistä kirjaa Beckin sarakkeessasi?

Jos et huomaa parannusta 8 viikon säännöllisen harjoittelun jälkeen, se ei tarkoita, että ”epäonnistut”: se tarkoittaa, että muut terapeuttiset vipuvarret saattavat sopia tilanteeseesi paremmin.

Kiitollisuus arjessa: muodollisten harjoitusten ulkopuolella

Voimakkain kiitollisuus on se, josta tulee tarkkaavaisuuden refleksi muodollisen harjoituksen sijaan. Muutamia tapoja ottaa se luontevasti osaksi arkea:

• Herätessä: Ennen kuin tartut puhelimeen, tunnista mielessäsi yksi asia, josta olet kiitollinen
• Aterialla: Käytä sekunti arvostaaksesi edessäsi olevaa ruokaa (rituaalia ei tarvita, riittää tietoisuus)
• Ihmissuhteessa: Kun joku tekee sinulle jotain myönteistä, sano se ääneen sen sijaan, että vain ajattelisit sitä
• Illalla: Käy ennen nukkumaanmenoa mielessäsi läpi yksi päivän hyvä hetki

Nämä mikroharjoitukset vievät vain muutaman sekunnin, mutta kuukausien kuluessa kertyessään ne muuttavat vähitellen aivojen tarkkaavaisuustottumuksia.

---

Etunimet on muutettu luottamuksellisuuden suojaamiseksi. Haluatko tutkia kiitollisuutta ja muita psyykkisen hyvinvoinnin työkaluja ohjatusti? Tekoälyavustajamme, joka on koulutettu kliiniseen psykologiaan ja KKT:hen, tarjoaa 50 keskustelua tukenasi. Se voi auttaa sinua laatimaan henkilökohtaisen kiitollisuusohjelman ja tunnistamaan tilanteeseesi sopivimmat harjoitukset. Kokeile avustajaa heti →

---

Ymmärtääksesi tämän analyysin tieteellisen menetelmän tutustu omistettuun sivuumme: Gottmanin malli

---

Syventyäksesi: Kirjani Your Thoughts Don't Have to Run Your Life syventää tässä artikkelissa käsiteltyjä aiheita käytännön harjoituksin ja konkreettisin työkaluin. Lue ote

Tee testi: Itsetuntotesti → (englanniksi) — 63 kysymystä, anonyymi, PDF-raportti. 🔗 Analysoi keskustelusi ScanMyLovella — Ahdistus vääristää viestintää. Objektiivinen katsaus viestinvaihtoosi voi rauhoittaa.

Usein kysyttyä

Mitkä ovat kiitollisuuden tyypilliset merkit, joita ei kannata ohittaa?

Kiitollisuus on todettu psykologinen työkalu, joka muuttaa arkea. Tyypillisimmät ilmenemismuodot tunnistaa toistuvista käyttäytymismalleista ja palaavista tunnekaavoista, jotka vaikuttavat elämänlaatuun ja ihmissuhteisiin.

Miten KKT selittää kiitollisuuden mekanismit?

KKT tarkastelee ilmiötä automaattisten ajatusten, perususkomusten ja välttämiskäyttäytymisen kautta, jotka ylläpitävät ongelmaa. Tämä lähestymistapa auttaa tunnistamaan kognitiivis-behavioraaliset noidankehät ja ehdottamaan kohdennettuja puuttumiskohtia.

Milloin ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä kiitollisuuteen liittyvän pulman vuoksi?

Vastaanotolle kannattaa hakeutua, kun kiitollisuuteen liittyvä pulma vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuusi, ihmissuhteisiisi tai työsuoritukseesi yli kahden viikon ajan. KKT-praktikko voi ehdottaa sopivaa ohjelmaa, yleensä 8–20 istuntoa vaikeuksien vakavuudesta riippuen.

Suositeltua luettavaa:

• La force de l'optimisme — Martin Seligman
• Les couples heureux ont leurs secrets — John Gottman